Moninainen koulu on paras koulu. Nuorten syyllistäminen on lopetettava.

Julkinen keskustelu koulushoppailusta ja Itä-Helsingin oppilaaksiottoalueiden siirroista on saanut surullisia piirteitä. Keskustelussa syyllistetään maahanmuuttajataustaisia oppilaita tavalla, joka tuntuu julmalta ja ennakkoluuloiselta. Yli kahdenkymmenen vuoden opettajakokemuksella voin sanoa, että todellisuus luokkahuoneissa on aivan toisenlainen kuin nimbymäisessä julkisessa puheessa. Olen saanut opettaa urallani hyvin erilaisissa ympäristöissä. Opetin aikanaan muutaman vuoden espoolaisessa koulussa, jonka nuoret tulivat sekä vahvasti etuoikeutetuilta alueilta että monimuotoisemmista asuinympäristöistä. Nyt olen opettanut kymmenen vuotta itähelsinkiläisessä koulussa, jossa oppilaspohja on samanlainen. Nämä molemmat ovat täydellisiä kouluja, joissa vallitsee hyvä ja hyväksyvä ilmapiiri. Minulla on kokemusta myös erittäin yksipuolisen kantasuomalaisesta ja vakavaraisesta kouluympäristöstä. Sielläkään arki ei ollut ongelmatonta, vaan haasteet olivat toisenlaisia ja mukana oli myös vaikeita kiusaamistapauksia. Minua ärsyttää puhe hyvistä ja huonoista kouluista. Opettajana kohtaan päivittäin taitavia, kohteliaita ja erittäin koulumotivoituneita maahanmuuttajataustaisia nuoria. Samaan aikaan saan usein tehdä hartiavoimin töitä motivoidakseni kantasuomalaisia nuoria, joilla on suuria haasteita lukemisessa, kirjoittamisessa, keskittymisessä ja esimerkiksi opettajien kunnioittamisessa. Haasteet ja vahvuudet eivät katso nuoren taustaa tai perheen sosioekonomista asemaa ja koulutustaustaa. Monikielisten nuorten haasteet liittyvät usein siihen, että heidän koti- ja tunnekielensä ei ole kirjoitettu ja/tai luettu kieli, mikä vaikeuttaa uuden kielen omaksumista. Tämä ei ole nuorten vika, vaan koulujärjestelmämme ongelma, sillä me emme tue heidän oman äidinkielensä vahvaa perustaa riittävästi. Moninainen koulu on paras koulu, koska siellä jokainen nuori saa kasvaa rauhassa omaksi parhaaksi itsekseen ja oppii samalla toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Siksi oppilaaksiottoalueiden muutos on viisasta, järkevää ja välttämätöntä. Kun nämä nuoret kasvavat moninaisuuteen, he osaavat aikuisina toimia toisin ja laajakatseisemmin kuin nykyiset aikuiset. Tuleva sukupolvi voi olla parempi kuin edeltäjänsä, jos me aikuiset teemme viisaita päätöksiä ja uskallamme muuttaa tuttua ja totuttua. Syyllistämisen sijaan meidän on toimittava yhdessä, murrettava tyhmät stereotypiat ja ennakkoluulot sekä luotettava siihen, että jokainen koulu on hyvä. Lue lisää: Mylly­puroon haluttiin lapsi­perheitä, mutta nyt oppilaita siirretään muualle kouluun