Ceutan lyhytaikainen kriisi ei avannut portteja Eurooppaan.

Siirtolaisvirta sai Espanjan lähettämään Ceutaan lisää turvallisuusjoukkoja. Kuva pakolaiskeskuksesta 1. elokuuta. Kuva: Janne Aaltonen / IS Koko Eurooppa säpsähti, kun noin 60 000 siirtolaista ja muuta rajan­ylittäjää saapui viime viikolla Marokosta espanjalaiselle Ceutan erillis­alueelle Pohjois-Afrikassa. Tilanne oli vakava ja johti murhenäytelmään: Espanjan viran­omaisten mukaan ainakin 72 ihmistä kuoli, useimmat yrittäessään uida Ceutaan. Valtaosa tulijoista on jo palannut Marokkoon. Euroopan portit eivät siis avautuneet, eivätkä tapahtumat ainakaan toistaiseksi anna syitä ennustaa vuosien 2015–2016 suuren pakolaiskriisin toisintoa. Tuolloin Eurooppaan saapui 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttopaine Eurooppaan on kuitenkin pysyvä ilmiö, eikä uusia kriisejä voida sulkea pois. Hallitsematon ihmisvirta Ceutaan synnytti pelkoa ja tarjosi poliittista poltto­ainetta maahanmuuttokeskusteluun kaikkialla Euroopassa. Espanjan oppositio ja useat eurooppalaiset johtajat syyttivät ryntäyksestä pääministeri Pedro Sánchezin liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa. Hänen hallituksensa hyväksyi huhtikuussa asetuksen, joka avasi Espanjassa ennen vuodenvaihdetta asuneille paperittomille mahdollisuuden hakea oleskelu- ja työlupaa. Lisäksi Espanjan korkein oikeus on linjannut, ettei merellä pysäytettyjä Ceutaan pyrkiviä saa palauttaa ilman lainmukaista menettelyä. Arvostelijoiden mukaan hallituksen asetus ja oikeuden ratkaisu vahvistivat vetovoimatekijöitä ja ruokkivat mielikuvia siitä, että Espanjan rajat ovat auki. Väite ei ole vailla perusteita, sillä sosiaalisessa mediassa levitettiin harhaanjohtavia viestejä pääsystä Espanjaan.