Moni havahtuu suolaan vasta, kun verenpaine nousee tai sormukset jumittavat. Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa kertoo, mikä kaikki suolapuheesta pitää paikkansa – ja mi…

Moni havahtuu suolaan vasta, kun verenpaine nousee tai sormukset jumittavat. Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa kertoo, mikä kaikki suolapuheesta pitää paikkansa – ja mikä on silkkaa tarua. Suolan saantiin kannattaa kiinnittää huomiota, vaikka verenpaine ei olisikaan koholla. Kuva: Shutterstock Runsas suolaisten herkkujen napostelu on terveyden näkökulmasta paha tapa, sen tietänevät nykyään jo kaikki. Tunnetusti suolaisten juustojen, leikkeleiden, kastikkeiden ja sipsien lisäksi suolaa kertyy huomaamatta helposti myös vaikkapa leivistä ja valmisruuista. Tiesitkö? Suolan suositus on enintään 5 grammaa päivässä. Se on noin teelusikallinen. Suomalaismiehet saavat sitä keskimäärin noin 9,5 grammaa ja naiset noin 6,9 grammaa päivässä. Liiallinen suolan saanti nostaa verenpainetta ja lisää riskiä moniin sairauksiin. Mutta liittyypä suolaan myös kasa sellaisia tiukkoja uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa, ainakaan ihan täysin. Kokosimme yhteen suolamyytit ja Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa kertoo, mitkä niistä pitävät paikkaansa. TARUA. Tämä on niitä ruokamyyttejä, jotka kuulostavat uskottavilta, koska “luonnollinen” kuulostaa aina hyvältä. Mutta ravitsemuksen näkökulmasta suola on suolaa. Jos purkissa on lähes pelkkää natriumkloridia, keho ei välitä siitä, onko kiteet kaavittu merestä, louhittu vuorelta vai kaadettu pöytäsuolapurkista. Erikoissuolojen sisältämät kivennäis- ja hivenaineet kuulostavat hyvältä, mutta niiden määrät ovat niin minimaalisia, että käytännön merkitys jää pieneksi. Ihminen saa tarvitsemansa kivennäis- ja hivenaineet ihan muista lähteistä kuin merivedestä.