Tekoäly on yhtä kuin ihmisistä eroon pääseminen, sanoo professori.

Tekoälyä hyödynnetään jo monin tavoin julkisissa palveluissa. Kuvassa tekoälykääntäjä Túlka. Kuva: Kimmo Räisänen / HS Helsingin yliopiston tulevaisuuden teknologioita ja yhteiskuntaa tutkiva professori Minna Ruckenstein sanoo Ylelle pitävänsä huolestuttavina puheita siitä, että Suomen julkinen sektori muutettaisiin tekoälypohjaiseksi. Ajatuksen esitti kesäkuussa Helsingin Sanomien haastattelussa valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen. Myös kokoomus esitteli hiljattain raportin, jossa povataan tekoälyn tuovan miljardiluokan säästöt. – Tekoäly on yhtä kuin säästö, tekoäly on yhtä kuin ihmisistä eroon pääseminen. Kukaan ei sano sitä, mutta näin se näyttäytyy, Ruckenstein sanoo Ylelle. Ruckenstein muistuttaa, että monet aiemmin tehokkaaksi mainostetut teknologiahankkeet, kuten asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti, päätyivätkin aiheuttamaan lähinnä kaaosta. Päätöksentekijöitä hän kritisoi kyvyttömyydestä vaatia konkreettisia selityksiä uusien teknologioiden toimintaperiaatteille ja sille, mitä hyötyä niistä on. – Päätöksentekijöitä viedään kuin pässiä narussa, sanoo Ruckenstein suurimmaksi huolenaiheekseen uusiin teknologioihin liittyvässä päätöksenteossa. Apotti-sovellus on saanut runsaasti kritiikkiä. Hoitoalan ammattilaiset ovat kutsuneet sitä muun muassa hitaaksi ja vaikeaselkoiseksi. Maailmalla tekoälysovellusten käyttöönotto isoissa organisaatioissa ei aina ole sujunut ilman kommervenkkejä.