Yksinäisyys on myös yhteiskunnallinen asia: se voi johtaa jopa radikalisoitumiseen ja ääritekoihin.

Yksinäisyys on myös yhteiskunnallinen asia: se voi johtaa jopa radikalisoitumiseen ja ääritekoihin. Hiljainen ulossulkeminen on Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan eniten lisääntynyt nettikiusaamisen muoto. Sitä voi olla myös vanhempien vaikea huomata. Kuva: Colourbox Joka viidennellä yläkouluikäisellä nuorella ei ole yhtään ystävää omassa koulussaan. Tulos käy ilmi Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilastoiminnan kyselystä, johon vastasi lähes 6 000 pääasiassa seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaista nuorta. Osalla nuorista on ystäviä toisessa koulussa tai harrastuksissa. Päivittäisessä kouluympäristössä heillä ei kuitenkaan ole ketään, jonka kanssa viettää välituntia, istua ruokalassa tai tehdä pari- ja ryhmätöitä. Yksinäisyyden kokemukset jakautuvat voimakkaasti eri ryhmien välillä. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan yksinäisyyttä kokee 18 prosenttia tytöistä ja 7 prosenttia pojista. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista yksinäiseksi itsensä kokee lähes 30 prosenttia ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 26 prosenttia. MLL:n kyselyssä yksinäisyyttä kokeneista nuorista 23 prosenttia kertoi joutuneensa myös kiusaamisen kohteeksi. Hiljainen ulossulkeminen jää kiusaamisen muotona helposti piiloon. Verkossa tapahtuva ulkopuolelle jättäminen on MLL:n mukaan eniten lisääntynyt kiusaamisen muoto. MLL:n vuosien 2021 ja 2025 kyselyaineistoissa ulossulkeminen oli kaikista tarkastelluista nettikiusaamisen muodoista eniten kasvanut. Kasvua oli 15 prosenttiyksikköä. Ulossulkeminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei nuorta oteta mukaan keskusteluryhmään tai pelitiimiin, hänen viesteihinsä ei vastata tai hänet poistetaan julkisesti ryhmästä.