Sikatiloja uhkaavan tartuntataudin torjuntatoimet ovat järeitä mutta perusteltuja.

Sikatiloja uhkaavan tartuntataudin torjuntatoimet ovat järeitä mutta perusteltuja. Ruokavirasto aloitti järeät torjuntatoimet, jotta villisioissa tavattu afrikkalainen sikarutto ei ole leviä tuotantosikoihin. Kuva: Antti Hämäläinen / IS Afrikkalaisen sikaruton löytyminen villisioista Virolahdella oli vakava uutinen, mutta ei mikään yllätys. Sikaruttoa on tavattu Venäjällä ja Baltian maissa jo vuosia. Luonnonvaraiset eläimet ja tartuntatautien aiheuttajat eivät tunne valtionrajoja. Suomella on siis ollut runsaasti aikaa varautua sikaruton tuloon, ja taudin torjuntaa on myös harjoiteltu. Nyt nähdään, osataanko suunnitelmat muuttaa riittävän nopeasti käytännön toimiksi. Paniikkiin ei ole aihetta. Ruotsissa sikatiloja vuonna 2023 uhannut epidemia saatiin talttumaan vuodessa. Ei ole syytä epäillä, etteikö Suomessa pystyttäisi samaan. Alkuvaiheen torjuntatoimet Suomessa ovat järeitä. Ruokavirasto perusti tartuntavyöhykkeen Virolahden, Miehikkälän ja eteläisen Lappeenrannan alueelle. Rajoitukset koskevat sikojen siirtämistä sekä metsässä liikkumista, jotta alueen villisiat eivät häiriinny ja lähde vaeltamaan muualle. Rajoitukset ovat ankaria ja ne aiheuttavat paljon harmia tartuntavyöhykkeen asukkaille – metsästäjille, sienestäjille ja marjastajille. Toimet ovat kuitenkin perusteltuja, sillä sikaruttoa aiheuttava ASF-virus leviää helposti. Ihmisiin se ei onneksi tartu. Suomen tärkein tehtävä on nyt estää tartunnat tuotantosikaloissa. Siihen tarvitaan viran­omaisten, tuottajien, metsästäjien ja metsän­omistajien yhteistyötä. Myös tavallisten kansalaisten on noudatettava ohjeita. Lue lisää: Ruokavirasto iski kovat rajoitukset sikaruttoalueelle – Erkiltä suorat sanat päätöksestä