Suomea ja Bordeaux’n paloaluetta yhdistävät turvepohjaiset metsät.

Istutettu rannikkomäntymetsä savusi ja leimahteli Bordeaux’n eteläpuolella runsas viikko sitten lauantaina. Bordeaux’n alueen palon voimakkuutta ja sitkeyttä selitti osaltaan metsien turvepohja. Kuva: Petteri Tuohinen / HS Suomen metsissä piilee samankaltainen paloriski, joka laukesi pari viikkoa sitten Ranskassa, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raija Laiho. Kyse on talousmetsiksi kuivatuista soista. Niiden maaperässä on turvetta, joka palaa kuivana pitkään. Turvemaata on hidas ja vaikea sammuttaa. ”Suuri määrä ojitettuja turvemaita on ilman muuta erittäin iso paloriski silloin kun on kuivia kesiä”, Laiho sanoo. Länsi-Ranskassa Bordeaux’n kaupungin länsipuolella syttyi heinäkuun 22. ja 23. päivä kaksi metsäpaloa, jotka karkasivat äkkiä sammuttajien käsistä. Omia ukkospilviään synnyttäneet tulimeret riehuvat yli kaksi viikkoa suurissa rannikkomäntymetsissä. Rannikkomäntyä on istutettu Bordeaux’n seudun ojittamalla kuivatetuille kosteikoille 1700-luvulta lähtien. HS seurasi Bordeaux’n lähistöllä, kuinka palo eteni suorissa mäntyriveissä kuivasti rätisten helikopterien yrittäessä tähdätä vesilastejaan liekkeihin. Noin 42 000 hehtaarin alueelle levinnyt palo saatiin viikonlopun aikana paremmin hallintaan ja asukkaat saivat palailla koteihinsa. Vaatii kuitenkin kuukausien työn ennen kuin on varmistettu, että syvässä turpeessa ei vielä kyde uusia palon alkuja.