Sama sana voi saada eri murteissa täysin päinvastaisen merkityksen.

Siinäpä kaksi komiaa itikkaa, eteläpohjalainen saattaisi todeta. Satakuntalainen taas näkee kuvassa todennäköisesti kaksi lehmää. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti Saunan lauteille istahtaessaan itäsuomalaiset tapaavat tarttua vastaan ja länsisuomalaiset vihtaan. Vasta ja vihta eivät suinkaan ole ainoita kielemme sanoja, jotka jakavat Suomea maantieteellisesti useampaan eri leiriin. Kokosimme yhteen joukon sanoja, jotka voivat tarkoittaa eri murteissa tai eri alueilla kahta täysin eri asiaa. Mikäli keskustelukumppanisi on kotoisin toiselta puolelta Suomea kuin sinä, voi näitä sanoja ilmoille heitellessä luvassa olla väärinkäsityksiä! 1. Viruttaa tarkoittaa länsimurteissa huuhtelemista. Itäisen Suomen murteissa, kuten Karjalassa ja Savossa, viruttaminen puolestaan merkitsee venyttämistä. Harkitse siis kahdesti ennen kuin pyydät savolaista viruttamaan perunat ennen keittämistä. 2. Tuima tarkoittaa kirjakielessä ankaraa tai voimakasta. Kun sanaa käytetään kuvaamaan ruokaa, sen merkitys muuttuu huomattavasti. Pohjois- tai Itä-Suomen murrealueilla varttuneelle tuima ruoka on vähäsuolaista tai suolatonta. Länsisuomalaisille tuima ruoka taas tarkoittaa päinvastoin suolaista tai väkevää. 3. Sukkela merkitsee yleiskielessä nopeaa, mutta lounaismurteissa sana tarkoittaa kummallista tai outoa. ”Hoiditpa homman sukkelasti” ei siis välttämättä tunnu Turun seudulla varttuneelle kehulta vaan kenties jopa moitteelta.