Tekoäly on tullut ydinaseiden johtamisjärjestelmiin, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Tekoäly on tullut ydinaseiden johtamisjärjestelmiin, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala. Suomessa käytiin keväällä kiivasta keskustelua ydinaseista. Hallitus on esittänyt muutoksia muun muassa ydinenergialakiin. Esitetyt muutokset mahdollistaisivat muun muassa ydinaseiden tuonnin Suomeen. Ydinaseita on käytetty maailmassa kaksi kertaa. Yhdysvallat tuhosi niillä Hiroshiman ja Nagasakin kaupungit Japanissa 6. ja 9. elokuuta 1945, tasan 81 vuotta sitten. Todennäköisyys ydinsodan syttymiselle on nyt matala, mutta nolla se ei ole. Ei ainakaan niin kauan kuin ydin­aseita on maailmassa. Kathryn Bigelow’n elokuva A House of Dynamite kuvasi kiinnostavasti, kuinka Yhdysvaltojen asevoimat ja hallinto reagoivat Pohjois-Amerikan mantereelle yllättäen suunnattuun ydin­iskuun. Sotilailla ja poliitikoilla, viime kädessä presidentillä, ei elokuvassa ole paljonkaan aikaa tehdä kohtalokkaita päätöksiä iskuun vastaamisesta. Ikkuna on 18 minuuttia. Presidentille jää miettimis­aikaa vain 3–4 minuuttia – hän on hetken turvallisten viesti­yhteyksien ulkopuolella. Elokuva ei ole kaikilta osin realistinen, mutta se on suuntaa antava. Laukaistaanko massiivinen vasta­isku? Vai rajoitettu? Vai jätetäänkö vastaamatta globaalin tuhon välttämiseksi? Minuutit kuluvat. Päätöksillä on kiire. Lue lisää: Atomipommi räjähti kaupungin yllä, maassa makasi tuhansia palaneita ihmisiä – kuvat tuhoista voivat järkyttää