Asuinalueiden ja siten myös koulujen eriytyminen on kaupungistumisen ongelma.

Suomessa puhutaan nyt koulushoppailusta, kun Helsinki päätti muuttaa oppilaaksiottoalueita Itä-Helsingissä, jossa on paljon maahanmuuttajia ja pienituloisia. Helsinki laajentaa Itäkeskuksen koulun oppilaaksiottoaluetta, ja monet alueen lapset aloittavat koulussa, jossa maahanmuuttajien osuus on paljon suurempi kuin koulussa, jossa olisi ennen päätöstä aloittanut. Osa vanhemmista tämä tilanne ei ymmärrettävästi tyydytä. Asuinalueiden ja siten koulujenkin eriytyminen on kaupungistumisen ongelma. Jo ensimmäisissä kaupungeissa oli kaupunginosia tulotason ja ammattiryhmän mukaan. Jos niitä ei määrätty ylhäältä päin, ne muodostuivat itsekseen. Mika Waltarin Sinuhekin asui köyhien kaupunginosassa Thebassa. Kuitenkin, jos on maaseudulta kritisoitu esimerkiksi palvelujen keskittämistä kaupunkeihin, valtion työpaikkojen katoamista tai liikkumisen kustannusten nousua, yleensä vastaus on ollut kehotus kaupunkiin muuttamisesta, jos siellä ”skutsissa” on niin vaikeaa. Kaupunkien ongelmien päälle ollaan aina oltu valmiita kaatamaan rahaa. Asumistukea maksetaan ruuhka-Suomessa enemmän kuin muualla maassa, vaikka työttömyys on korkeaa ja asuja päätyy suuremmalla todennäköisellä sosiaalitukien varaan kuin monilla maaseutupaikkakunnilla. Samoin asunnon hankintaa tuetaan avokätisemmillä valtiontakauksilla, vaikka jo pankitkin suosivat rakentamista isoihin keskuksiin. Koulujen tilanne on hyvä esimerkki siitä, että ihmisten keskittäminen muutamiin keskuksiin ei ole tehokasta eikä inhimillistä. Kumpi on tehokkaampaa – se, että opettaja opettaa 17 oppilaan luokkaa Muoniossa, vai se, että opettaja taistelee helsinkiläisessä koulussa 25 oppilaan luokan kanssa jo suomen kielestä, ja kaikkien oppiminen kärsii? Olisi jo korkea aika lopettaa kaupungistamispolitiikka. Varsinkin nykyisen tieto- ja puhetyön aikana suurelle osalle olisi täysin mahdollista asua vaikka Kemijärvellä, vaikka työpaikka olisi etelässä. Kotikuntalain tuntuva vapauttaminen ja suurimpien keskusten suosimisen lopettaminen johtaisi vuosikymmenten kuluessa onnellisempaan lopputulokseen kuin se tie, jolla nyt olemme. HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.