Maailmalla on uutisoitu tekoälyjen karkaamisesta testijärjestelmistä. Professori Teemu Roosin mukaan on vaikea arvioida, ovatko mallit todellisuudessa niin kyvykkäitä kuin tekoäly-…

Tekoälyn kuten ChatGPT:n vaaroilla pelottelu lisääntyy, mutta taustalla voi olla markkinointikikka. Kuva: Filip Singer / EPA Hätkähdyttäviksi tarkoitetut uutiset tekoälyn suorittamista kyberhyökkäyksistä ja vaarallisuudesta tuntuvat jo arkipäiväisiltä. Anthropic kertoi torstaina, että sen kehittämä kielimalli Claude on onnistunut karkaamaan testitilanteessa. Seurauksena oli murtautuminen kolmen tahon järjestelmään. Aikaisemmin heinäkuussa Anthropicin kilpailija Open AI puolestaan tiedotti, että sen malli karkasi testijärjestelmästä ja teki kyberhyökkäyksen itsenäisesti. Epäselväksi jää, kertovatko tapaukset tosiasiassa enemmän mallien ylivertaisesta tehosta vai yhtiöiden taitavasta markkinointiosastosta. Tuoreissa testeissä tekoälyn tehtäväksi on asetettu hakkeroitua sinne, minne se sattuu pääsemään, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos Helsingin yliopistosta. ”Jää lukijan vastuulle arvioida, paljonko on kyse mahtavan kyvykkäästä tekoälystä ja kuinka paljon testeissä käytetyn hiekkalaatikon tietoturvarajoitteiden matalalle lasketusta rimasta.” Roosin mukaan järjestelmät ovat hyviä löytämään tietoturva-aukkoja, mutta yhtiöiden narratiivia aiemmin kokemattomasta tasosta ei voi todentaa. Tekoäly-yhtiöt eivät kerro avoimesti testeissä käytettyjä tietoturvarajoituksia.