Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus perustuu siihen, että alalla on koulutettuja ammattilaisia, jotka nojaavat työssään tutkittuun tietoon ja soveltavat tätä arkeen.

Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus perustuu siihen, että alalla on koulutettuja ammattilaisia, jotka nojaavat työssään tutkittuun tietoon ja soveltavat tätä arkeen. Kasvatustieteellinen osaaminen on Suomessa huippuluokkaa. Varhaiskasvatus on merkittävä osa alle kouluikäisten lasten oppimispolkua. Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus perustuu siihen, että alalla on koulutettuja ammattilaisia, jotka nojaavat työssään tutkittuun tietoon ja soveltavat tätä arkeen. Varhaiskasvatuksessa tätä osaamista ei tule väheksyä. Varhaiskasvatus on ollut kriisissä vuosia johtuen resurssipulasta, epäpätevästä henkilökunnasta, lasten määrän lisääntymisestä ja sitä kautta myös tuen tarpeiden lisääntymisestä. Jos johtajan kelpoisuutta lähdetään laskemaan päiväkotien yksiköissä, heijastuu se suoraan tiimeihin ja tiimien kautta lapsiin sekä perheisiin. Päiväkodin johtajan tulee olla pedagogiikan korkein ammattilainen, joka katsoo kaikkea toimintaa lasten etu ensisijalla, pedagogiset lasit silmillä. Tähän työhön ainut pätevä koulutus on kasvatustieteen maisterin tutkinto. Osaamistasoa ei tule laskea, eikä amk-tutkinto anna riittävää ymmärrystä tärkeään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista koskevaan työhön. Mukavat tyypit ja kivat johtajat ovat ihan kivoja, ja asiakkaiden kohtaaminen on tärkeää, mutta jos varhaiskasvatuksesta kaivataan tuloksellisuutta eli onnellisia, hyvinvoivia ja opinnoissa menestyviä lapsia, on yksikön johdossa oltava ihminen, joka omaa korkeimman tietotaidon lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyen. Jos emme halua tuloksellisuutta vaan säilöä, silloin johtajuutta voi hoitaa muilla pätevyyksillä. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on kritisoinut perustellusti hallituksen tarvetta romuttaa tämä työ. Maistereista ei ole pulaa nyt, eikä vuonna 2030. Lisäksi on perin outoa, että sosiaalityöntekijöiltä vaaditaan sosiaalialan maisterin tutkinto, mutta päiväkodin johtajalta ei vaadittaisi maisterin tutkintoa, toteaa OAJ raportissaan (7/26). Tällainen määrittely on omiaan heikentämään varhaiskasvatuksen arvostusta, vaikka puheissa sitä pidetään merkittävänä osana koulupolkua. Suomalaisen varhaiskasvatuksen piirissä on noin 80 prosenttia maamme tulevista nuorista ja aikuisista. Miksi ihmeessä emme hyödyntäisi suomalaisia huippuammattilaisia kasvatustieteen kentällä? Suomen lapset ansaitsevat vain parasta. HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.