Vehnän hinta nousi heinäkuussa korkeimmalle tasolle kahteen vuoteen. Se korostaa kotimaisen tuotannon tärkeyttä.

Vehnän hinta nousi heinäkuussa korkeimmalle tasolle kahteen vuoteen. Se korostaa kotimaisen tuotannon tärkeyttä. Kirjoitus on HS:n pääkirjoitustoimituksen näkemys, joka heijastaa lehden periaatelinjaa. Vehnän maailmanmarkkinahinta kohosi heinäkuussa korkeimmalle tasolle hieman yli kahteen vuoteen. Pariisin Euronext-pörssissä myllyvehnän futuurihinta oli lähes 250 euroa tonnilta. Hinnan nousun taustalla oli ilmeisiä syitä. Ensinnäkin monet toimijat ovat madaltaneet satoennusteita niin Euroopassa, Venäjällä kuin Yhdysvalloissa. Euroopan osalta tilannetta ovat pahentaneet kuumuus, kuivuus ja maastopalot. Toinen syy on sodissa. Ukraina on kesän mittaan kiihdyttänyt iskujaan paitsi Venäjälle myös Asovanmerellä kulkeviin venäläisiin aluksiin. Samalla Venäjä on jatkanut iskujaan Ukrainan satamiin. Ukraina kertoo menettäneensä noin kolmanneksen Mustanmeren satamiensa viljanvientikapasiteetista. Samoihin aikoihin Lähi-idässä Yhdysvaltain ja Iranin sota roihahti uudelleen. Osana sitä Iran pysäytti taas liikenteen Hormuzinsalmessa. Se näkyi heti öljynhinnassa, mutta Persianlahdelta kulkeva maakaasu on tärkeää myös lannoiteteollisuudelle. Vehnän kallistuminen on ollut nopeaa ja merkittävää. Nousu jää kuitenkin vielä tasosta, jolle se nousi kun maailma oli toipumassa koronapandemiasta ja Venäjä laajensi hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Tuolloin hinta nousi jopa 400 euroon tonnilta. Vehnän hinnan muutokset havahduttavat silti aina. Vehnä on yksi tärkeimmistä peruselintarvikkeista maailmassa ja yksi tärkeimmistä kansainvälisen kaupan viljakasveista. Sen hinta heijastuu ruuan hintaan ja ruokaturvaan ja sillä on ollut kautta historian vaikutus yhteiskuntien vakauteen. Vehnän maailmanmarkkinahinnalla on vaikutuksia myös Suomeen, vaikka meillä useimpien viljojen suhteen omavaraisena maana hintatasoa määrittääkin etupäässä kotimaisen viljan kysyntä ja tarjonta. Energian ja lannoitteiden kallistumiselta Suomi sen sijaan ei ole suojassa. Maa- ja metsätalousministeriö on siksi kertonut viljelijätukien maksatuksen aikaistamisesta, mutta myös fosforilannoitteiden kadmiumrajoitusten höllentämisestä kahdeksi vuodeksi. Kadmiumraja fosforikiloa kohden nousee 50 milligrammasta 100 milligrammaan, mikä vastaa Ruotsin kansallista tasoa. Se herätti silti keskustelua, sillä kadmium on raskasmetalli.