Korallit taistelevat aikaa vastaan.

Koralli on polyyppieläin, joka rakentaa ympärilleen kalkkikuoren. Kuvassa Acropora-koralleja Australiassa. Kuva: Francois Gohier / Vwpics Rallissa ajetaan nyt erikoiskokeita. Lajia seuraamaton miettii, onko myös tavallisia kokeita. Korallien tuhoa pidetään jo vääjäämättömänä, kun ilmasto lämpenee. Liian lämpimässä vedessä koralli kadottaa levän, joka tuottaa sille ravintoa. Meriin liukeneva hiilidioksidi myös nakertaa korallin kykyä rakentaa kalkkikuorta suojakseen. Oikein etsimällä löytyy myös hyviä uutisia. Tutkijoiden äskettäin tekemässä tieteellisessä erikoiskokeessa havaittiin, että osa koralleista saattaa olla suojassa lämpenemiseltä. Toistaiseksi. Tutkijat kokosivat yli 45 000 havaintoa maailman koralleista 1960-luvulta alkaen ja rakensivat tekoälyn avulla kartan, joka ennustaa korallien kehitystä 2050-luvulle. Tämä kartoitus kertoi kaksi hyvää uutista: koralleja on ehkä enemmän kuin yleisesti on arvioitu, jopa 548 000 neliökilometriä. Näistä vajaa kolmannes, 166 000 neliökilometriä, on alueilla, joissa merivirrat säilyvät viileämpinä eivätkä trooppiset hirmumyrskyt välttämättä jyrää koralliriuttoja. Näillä ”turva-alueilla” koralleilla on ainakin paremmat mahdollisuudet selvitä kuin muualla. Alueita on ympäri maailmaa, esimerkiksi Bahamalla, Australiassa ja Filippiineillä.