Jos edes pieni osa pk-yrityksistä ottaisi tavakseen suunnata siivun kehitys- tai markkinointibudjeteistaan yhteistyöhön taiteen ja kulttuurin tekijöiden kanssa, se olisi strategine…

Jos edes pieni osa pk-yrityksistä ottaisi tavakseen suunnata siivun kehitys- tai markkinointibudjeteistaan yhteistyöhön taiteen ja kulttuurin tekijöiden kanssa, se olisi strateginen investointi Suomen tulevaan luovaan kilpailukykyyn. Suomalaisen kulttuurin ja taiteen julkiset tukirakenteet ovat ohuempia kuin pitkään aikaan. Kun julkinen sektori vetäytyy, katseet kääntyvät usein suuryrityksiin ja säätiöihin. Katse tulisi kuitenkin suunnata suomalaisen elinkeinoelämän enemmistöön: pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kulttuurin tukeminen on pitkään nähty pk-sektorilla kaukaisena asiana – joko suuryritysten brändityönä tai puhtaana hyväntekeväisyytenä. Tämä ajattelumalli on mielestäni vanhentunut. Taide ja elinkeinoelämä tarvitsevat toisiaan, ja nyt jos koskaan meidän on rakennettava niiden välille uudenlaista kumppanuutta, joka pitää yllä kykyä uudistua ja uudistaa. Kyse on yritysten oman luovan pääoman turvaamisesta. Jos taiteilijoilta viedään toimintaedellytykset, näivetämme sen maaperän, josta tulevaisuuden visiot, muotoilu ja tarinat versovat. Suomalaiset yritykset eivät toimi tyhjiössä, ja me tarvitsemme ympärillemme elävää kulttuuria pysyäksemme itse henkisesti vireinä ja kykenevinä toimimaan äärimmäisen nopeasti muuttuvassa maailmassa. Omalla toimialallamme kaupallisen internetin parissa luovuus ja taide ovat olleet käyttövoima sen alusta lähtien: ne tekivät verkosta inhimillisen ja saavutettavan. Digitaalisessa maailmassa teknisiä toteutuksia on ollut helppo kopioida, mutta luovuutta ei. Taide pakotti ja pakottaa meidät pois mukavuusalueeltamme ja opettaa sietämään keskeneräisyyttä ja monimutkaisuutta. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on ketteryyttä toimia nopeasti ja luovasti. Voimme tarjota tilojamme, osaamistamme tai luoda yhteistyöprojekteja paikallisten tekijöiden kanssa ilman raskaita prosesseja. Jos edes pieni osa pk-yrityksistä ottaisi tavakseen suunnata siivun kehitys- tai markkinointibudjeteistaan yhteistyöhön taiteen ja kulttuurin tekijöiden kanssa, se olisi strateginen investointi Suomen tulevaan luovaan kilpailukykyyn. Haastammekin osaltamme suomalaiset pk-yritykset mukaan talkoisiin pitämään maamme taidekenttää hengissä. Meillä ei ole varaa menettää sitä. HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.