Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on osaamista, jota viranomaiset tarvitsevat häiriö- ja kriisitilanteissa.

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on osaamista, jota viranomaiset tarvitsevat häiriö- ja kriisitilanteissa. Helsingin Sanomien mielipideosastolla on viime aikoina keskusteltu kansalaisten osaamisen tunnistamisesta ennen kriisitilannetta (15.7.) sekä tarpeesta saada vapaaehtoiset rekisteriin häiriö- ja kriisitilanteiden varalta (25.7.). Elli Aaltonen nosti esiin, että merkittävällä osalla hyvinvoinnin järjestöistä on valmiuksia toimia esimerkiksi terveydenhuollon kriiseissä tai sodan uhkatilanteissa (3.8.). Keskustelu on tervetullutta, sillä järjestöjen osaamista ja valmiuksia hyödynnetään viranomaisten tukena edelleen liian vähän. Sosten tuoreen Järjestöbarometri-kyselyn perusteella sosiaali- ja terveysjärjestöillä on merkittävä potentiaali tukea yhteiskunnan toimintoja kriisi- ja häiriötilanteissa. Silti vain neljä prosenttia järjestöistä osallistuu tällä hetkellä kansallisiin tai alueellisiin valmiusharjoituksiin. Järjestöt tulisikin ottaa nykyistä vahvemmin mukaan häiriö- ja kriisitilanteita edeltävään harjoitteluun ja yhteisten toimintamallien rakentamiseen valtakunnallisesti sekä hyvinvointialueilla ja kunnissa. Samalla on syytä muistaa, että sote-järjestöjä uhkaavat mittavat avustusleikkaukset vaikuttavat myös niiden mahdollisuuksiin toimia ihmisten ja viranomaisten tukena. Tämä voi heikentää Suomen kriisinkestävyyttä ja siten kokonaisturvallisuutta. Sote-järjestöt tukevat muun muassa lapsiperheitä, vanhuksia, yksinäisiä, pitkäaikaissairaita, vammaisia ja heidän läheisiään. Sote-järjestöjen työ ehkäisee yksinäisyyttä, vahvistaa osallisuutta, tukee mielenterveyttä ja ylläpitää ihmisten toimintakykyä – siis juuri niitä voimavaroja, joista yhteiskunnan kriisinkestävyys rakentuu. Jos haluamme vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta, järjestöjen roolia on vahvistettava, ei heikennettävä. Turvallisuus syntyy arjessa – jo kauan ennen ensimmäistä kriisiä.