Hyväksikäyttöä pitää torjua uudistamalla työvoiman maahanmuuton sääntelyä. Saatavuusharkinnan vaihtoehdoksi nostetulla pisteytyksellä ei voida säännellä sitä, millaisiin töihin maa…

Hyväksikäyttöä pitää torjua uudistamalla työvoiman maahanmuuton sääntelyä. Saatavuusharkinnan vaihtoehdoksi nostetulla pisteytyksellä ei voida säännellä sitä, millaisiin töihin maahanmuuttajat päätyvät. Tiedot ulkomaalaisten työntekijöiden laajamittaisesta hyväksikäytöstä ovat lisänneet painetta puuttua työnantajien toimintaan nykyistä tehokkaammin. Hyväksikäyttöä pitää torjua valvonnan ja sanktioiden tehostamisen ohella uudistamalla työvoiman maahanmuuton sääntelyä. Ulkomaalaiset työntekijät voivat olla valmiita työskentelemään paikallisia heikommilla työehdoilla, ja työnantajat saattavat sen vuoksi suosia ulkomaista työvoimaa. Ulkomaisen työvoiman käyttöä rajoitetaan Suomessa saatavuusharkinnalla: työvoimaa voidaan rekrytoida Euroopan talousalueen ulkopuolelta vain, jos sitä ei ole muuten saatavilla. Saatavuusharkinnan on uskottu turvaavan paikallisen työvoiman aseman ja ehkäisevän työehtojen polkemista. Sääntely ei kuitenkaan näytä toimineen odotetulla tavalla. Saatavuusharkinnasta voidaan Suomessa poiketa elinvoimakeskusten alueellisilla työlupalinjauksilla. Saatavuusharkinnan alueellinen vapauttaminen on tutkimuslaitos Laboren tutkimuksen mukaan vaikuttanut kielteisesti erityisesti matalapalkka-aloilla ja palveluammateissa. Viime vuosina valtaosa työlupapäätöksistä on tehty saatavuusharkinnasta vapautetuille ammattialoille. Saatavuusharkinnan vaikutukset näyttävät kuitenkin vähäisiltä: tutkimusaineistossani neljä viidestä tapauksesta ratkaistiin myönteisesti saatavuusharkinnasta huolimatta, ja suurin osa kielteisistä päätöksistä perustui muuhun kuin saatavuusharkintaan. Työvoiman maahanmuuttoa on sallittu myös ammattialoilla, joilla paikallista työvoimaa olisi tilastojen perusteella ollut saatavilla. Saatavuusharkinnan keskeinen tavoite ei siis näytä toteutuneen. Paikallisen työvoiman löytäminen on työnantajille sitä vaikeampaa, mitä vähemmän houkuttelevasta työstä on kyse ja mitä heikommilla työehdoilla työntekijää haetaan. Ulkomaisen työvoiman tarvetta arvioitaessa kannattaisikin tarkastella ennen kaikkea sitä, miksi avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa.