Nykylainsäädäntö perustuu siihen, että kriisin hoitamiseen ei käytetä veronmaksajien varoja.

Nykylainsäädäntö perustuu siihen, että kriisin hoitamiseen ei käytetä veronmaksajien varoja. Helsingin Sanomien jutussa (5.8.) epäiltiin, riittäisivätkö talletussuojarahaston varat korvaamaan talletukset pankkikriisissä. Me Rahoitusvakausvirastossa (RVV) arvioimme, että kyllä riittäisivät. Finanssikriisin jälkeen talletussuojaa on täydennetty pankkien kriisinratkaisujärjestelmällä. Nykyisin RVV ja EU:n pankkiunionin yhteinen kriisinratkaisuviranomainen (SRB) suunnittelevat, miten kunkin suomalaispankin mahdollinen kriisi hoidettaisiin. Pankin voitaisiin antaa kaatua vain, jos konkurssi ei aiheuttaisi merkittäviä häiriöitä yhteiskuntaan. Näitä pankkeja on Suomessa nykyarvion mukaan kolme. Konkurssitapauksessa RVV korvaisi talletukset talletussuojarahastosta sataantuhanteen euroon asti asiakasta kohden. Tallettajat saisivat korvauksen seitsemässä työpäivässä. Jos rahaston varat eivät riittäisi, RVV voisi velvoittaa muut pankit maksamaan ylimääräisiä talletussuojamaksuja ja lainaamaan varoja rahastolle. Jos jokin muu pankki ajautuisi kriisiin, kriisinratkaisuviranomaiset vakauttaisivat pankin järein toimin, jotka rahoitettaisiin pankin velkajärjestelyllä. Pankkien tappioista vastaisivat ensisijaisesti osakkeenomistajat ja velkojat. Talletussuojarahaston varoja ei yleensä tarvittaisi. Nykylainsäädäntö perustuu siihen, että kriisin hoitamiseen ei käytetä veronmaksajien varoja. Tavoitteenamme on, ettei valtio joutuisi ”pelastamaan pankkeja”, kuten HS kirjoitti. HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.