Koko hallituskauden veronkevennykset kohdistuvat epätasaisesti. Esimerkiksi 5 000–10 000 euroa tienaavilla veroaste laskee vain vähän.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on toistellut läpi hallituskauden yhtä viestiä: työn verotus kevenee yli miljardilla eurolla. Koko vaalikauden hallituksen työn verotusta keventävien toimien yhteisvaikutus on noin 1,5 miljardia euroa. Kun mukaan lasketaan erilaisten vähennysten karsimiset, työn verotus kevenee nettona runsaalla miljardilla eurolla. Oppositio on kritisoinut hallituksen veropolitiikkaa rikkaiden suosimisesta. Kuinka paljon veronkevennykset käytännössä näkyvät veronmaksajan kukkarossa? Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola kertoo, että verotus kevenee eniten huipputuloisilla palkansaajilla. Esimerkiksi 12 000 euroa kuukaudessa ansiotuloina bruttona tienaavan käteen jää ensi vuonna 3 300 euroa vaalikauden alkua enemmän tuloverokevennysten takia. Työn verotuksen kevennyksistä kaksi kolmasosaa kohdentuu pieni- ja keskituloisille. Suurituloisille kohdentuu noin kolmasosa. Esimerkiksi 3 200 euron bruttoansioilla käteen jää vuodessa 440 euroa enemmän. ”Tietynlainen väliinputoajaryhmä ovat yli 5 000, mutta alle 10 000 euroa kuussa tienaavat. Tällaisille hyvätuloisille, mutta ei vielä huipputuloisille, veroaste laskee vain vähän”, Kirkko-Jaakkola kertoo. Arvioissa ei ole huomioitu esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuuden poistamista. Sen vaikutus riippuu esimerkiksi palkasta ja jäsenmaksun suuruudesta. Kirkko-Jaakkola toteaa, että vähennysoikeuden poistaminen syö monelta ainakin osan kevennyksistä. Toisaalta perheellisten kohdalla kevennystä on tullut enemmän, kun työtulovähennykseen on luotu lapsikorotus.