Yhteiskunta maksaa kalliisti ensihoidosta, päivystyskäynneistä, tehohoidosta ja kuukausien kuntoutuksesta, mutta ei siitä avusta ja hoidosta, joka voisi estää koko kriisin.

Yhteiskunta maksaa kalliisti ensihoidosta, päivystyskäynneistä, tehohoidosta ja kuukausien kuntoutuksesta, mutta ei siitä avusta ja hoidosta, joka voisi estää koko kriisin. Suomessa tehdään joka vuosi noin 750 itsemurhaa. Yrityksiä arvioidaan olevan jopa kaksikymmenkertaisesti. Itsemurhien ehkäisyssä tärkeintä on oikea-aikainen apu. Avun hakeminen kannattaa aina ja tuottaa usein hyviä tuloksia, mutta tällä hetkellä sen saamisessa on liikaa epävarmuutta. Vakavasti psyykkisesti oireileva ja itsetuhoinen voi olla virallisesti hoidon piirissä mutta ilman johdonmukaista hoitosuunnitelmaa. Hoidon piirissä olevaksi luetaan esimerkiksi itsetuhoinen ihminen, joka on kirjattu järjestelmään odottamaan seuraavaa tapaamista tai puhelua viikkojen päästä. Sillä välin hän yrittää selvitä hengissä. Potilasjärjestelmän mukaan hän on hoidossa, todellisuudessa yksin. Ihmisellä on oikeus saada tarvitsemansa hoito, sekä inhimillisesti että lain mukaan. Siihen pyritään, mutta hoidon laadussa ja saatavuudessa on isoja eroja. Turvavuorokausi osastolla tai yksittäinen vointia kartoittava puhelu eivät riitä ehkäisemään itsemurhakriisejä tai tukemaan toipumista. Vika ei ole yksittäisissä lääkäreissä tai hoitajissa. He tekevät työtään paineen alla, kun osastot ovat täynnä ja henkilökuntaa liian vähän. Ongelma on järjestelmässä, resursseissa ja niiden suuntaamisessa niin että hoitoon ei jää riittävästi rahaa. Psykiatriseen osastohoitoon pääsee usein vasta psykoosissa. Silloinkin tavoitteena on mahdollisimman lyhyt hoitojakso. Ihminen jää yksin tai läheistensä kannateltavaksi. Järjestöissä kohtaamme päivittäin itsetuhoisten ja heidän läheistensä hätää. Tehtävämme on ehkäistä ongelmien pahenemista, tukea kriiseissä ja täydentää palveluja, ei korvata hoitoa. Silti paikkaamme yhä useammin palvelujärjestelmän aukkoja samaan aikaan kun myös järjestöjen toimintaedellytyksiä heikennetään. Ydinongelma on resurssijako. Nyt yhteiskunta maksaa kalliisti ensihoidosta, päivystyskäynneistä, tehohoidosta ja kuukausien kuntoutuksesta, mutta ei siitä avusta ja hoidosta, joka voisi estää koko kriisin.