Ceutan kriisi ei tutkija Matti Välimäen mukaan kerro vain Espanjasta. Hänen mukaansa se kertoo myös Euroopan mahdollisesta reaktiosta, jos vastaava tilanne osuisi Suomen rajalle.

Ceutan siirtolaiskriisi paljasti nopeasti jakolinjan hallituksen sisällä, sanoo Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen yliopistotutkija Matti Välimäki. Viime viikolla arviolta yli 50 000 ihmistä tunkeutui Marokosta rajan yli Espanjan hallinnoimalle Ceutan erillisalueelle Pohjois-Afrikassa. Sisäministeri Mari Rantanen (ps) kannatti pian Italian pääministeri Giorgia Melonin ehdotusta keskeyttää Espanjan Schengen-sopimuksen noudattaminen eli käytännössä ottaa käyttöön sisärajatarkastukset. Rantanen kuvaili Ceutan tapahtumia Espanjan maahanmuuttopolitiikan ”täydelliseksi epäonnistumiseksi”. Hieman erilainen äänenpaino oli pääministeri Petteri Orpolla (kok), joka kommentoi viestipalvelu X:ssä, että Ceutan tilanne vaatii nopeaa ja yhtenäistä eurooppalaista vastausta. ”Hallituksen sisältä näkyi kahta linjaa. Ovatko kansalliset ja nopeat toimet keskiössä, kuten Rantasen reaktiosta välittyi, vai EU:n yhteinen linja koskien tapausta, kuten Orpon ulostulosta välittyi”, maahanmuuttoa Helsingin yliopistossa tutkiva Välimäki sanoo. ”Vaikutti siltä, että hallituksen sisällä ei koordinoitu sitä, miten (kriisiin) pitäisi reagoida julkisesti.” Maanantaina opetusministeri Anders Adlercreutz (r) kommentoi viestipalvelu X:ssä, että ”Suomen hallitus EI ole linjannut, että Espanja tilapäisesti tulisi sulkea ulos Schengenistä”. Espanjan viranomaiset ovat jo onnistuneet palauttamaan suuren osan luvatta saapuneista ihmisistä Marokkoon. Espanjasta on myös tuomittu osan EU-maista reaktiot itsekkäinä.