Kun Heli Jarkko kasvoi poikana, hän kadehti tyttöjä, mutta ei ymmärtänyt miksi. Meni melkein 50 vuotta, ennen kuin hän uskalsi tulla kaapista ulos.

Jo varhaislapsuudessa Heli Jarkolla, 54, oli olo, että jokin oli väärin. Yksi kouluajan muisto palaa mieleen. ”Istuin pulpetissa, ja yksi tyttö istui edessäni. Hänellä oli tosi ihanat pitkät hiukset ja korvakorut. Hän harjasi niitä hiuksia, ja mä katsoin vaan. Hän kysyi minulta, haluaisitko säkin tämmöiset. En puhunut mitään.” Kun Heli Jarkko kasvoi poikana, hän kadehti tyttöjä, mutta ei ymmärtänyt miksi. Meni melkein 50 vuotta, ennen kuin hän uskalsi tulla kaapista ulos. Heli Jarkko on asunut Raahessa parikymmentä vuotta mutta haluaa nyt uuden alun. Kuva: Vesa Ranta Jo varhaislapsuudessa Heli Jarkolla, 54, oli olo, että jokin oli väärin. Yksi kouluajan muisto palaa mieleen. ”Istuin pulpetissa, ja yksi tyttö istui edessäni. Hänellä oli tosi ihanat pitkät hiukset ja korvakorut. Hän harjasi niitä hiuksia, ja mä katsoin vaan. Hän kysyi minulta, haluaisitko säkin tämmöiset. En puhunut mitään.” Olitko paikalla, kun jotain tapahtui tai tiedätkö jotain, mitä Aamulehden pitäisi selvittää? Kuvista ja videoista maksetaan palkkio. Huomioi onnettomuuspaikalla pelastushenkilökunta ja auta.