Vuoden alusta kansalaisuutta anovan pitää osoittaa kelvollisuutensa tentissä. Vielä on avoinna, mikä sen läpäisyyn riittää, Rask kertoo.

Vuoden alusta kansalaisuutta anovan pitää osoittaa kelvollisuutensa tentissä. Vielä on avoinna, mikä sen läpäisyyn riittää, Rask kertoo. Seurasin Suomi-areenan keskustelua Porissa. Toimittaja Jaakko Loikkanen kysyi Kanadan entiseltä pääministeriltä Justin Trudeaulta: mitä Suomen pitäisi oppia maahanmuutosta? Raatihuoneenpuiston kesäillassa viisi tuhatta ihmistä kuunteli vastausta herkeämättä. Trudeau totesi, että ensimmäisellä sukupolvella on aina vaikeuksia. He jättävät omat maansa, kulttuurinsa, kielensä. On olennaista tukea heitä mahdollisimman paljon. Mutta isoin maahanmuuton kysymys on Trudeaun mukaan, miten onnistumme toisen sukupolven kanssa. Jos joku, jonka sukujuuret eivät ole suomalaiset, kasvaa Suomessa, käy koulunsa, oppii kielen, arvostaa jääkiekkoa, rakastaa talvea ja on samalla tavalla avoin ja kunnioittava erilaisuutta kohtaan kuin länsimaisessa yhteiskunnassa ollaan, omaksuu meidän arvomme, niin hänen pitäisi saada kokea olevansa suomalainen, Trudeau summasi. Yleisö taputti voimakkaasti, minä liikutuin kyyneliin. Mutta myöhemmin aloin myös pohtia. Eiväthän kaikki taustaltaan täysin suomalaisetkaan arvosta jääkiekkoa tai rakasta talvea! Kuinka täydellistä suomalaisuuden stereotypiaa me itse asiassa vaadimme ihmiseltä, jonka sukujuuret ovat muualla? Kanadaan on paljon halukkaita, ja se laatii tulijoille vaatimuslistoja. Meilläkin selvitettiin maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmää, mutta ideaa ei kannatettu. Pisteytys toimii parhaiten, kun hakijoita on paljon. Suomeen ei ole.