Afrikkalainen sikarutto rajoittaa liikkumista, maa- ja metsätaloutta sekä tapahtumien järjestämistä tartunta­vyöhykkeellä Kaakkois-Suomessa.

Sunnuntaille suunniteltu suunnistus­tapahtuma Rinkelirastit peruuntui, joten rinkelit piti syödä jo lauantaina. Kuvassa lauantaista Vety-sprintti -tapahtumaa järjestänyt Janne Kuningas. Kuva: Jani Kautto Sikaruton saapuminen Suomeen ei ollut lappeen­rantalaiselle Juha Nurmelle varsinaisesti yllätys. Mutta ei maa­talous­yrittäjän viime päivien tuntoja voi kovin riemukkaiksikaan kuvata. ”Tämä tilanne sattui kasvinviljelyn kannalta kaikkein pahimpaan mahdolliseen hetkeen, koska ollaan aivan sadonkorjuun kynnyksellä.” Nurmella on Miehikkälän, Virolahden ja Lappeenrannan alueella noin 350 hehtaaria peltoa. Hänen peltoalastaan vajaa kymmenen prosenttia on sikaruton ydinvyöhykkeellä ja loput laajemmalla tartunta­vyöhykkeellä. Avoimia kysymyksiä on Nurmen mukaan paljon ja vastausten saamisella sadonkorjuun lähestyessä hoppu. Nurmi luettelee esimerkkejä epävarmuuksista: miten toimitaan, jos pellolla törmää kuolleisiin villisikoihin? Miten kontaminoitunut sadon­korjuu­kalusto käytännössä puhdistetaan? ”Luulen, että pelko on aiheeton, mutta epävarmaa se tällä hetkellä kuitenkin on.” Ruokavirasto tiedotti torstaina, että afrikkalaista sikaruttoa on havaittu Virolahdella, ensimmäistä kertaa Suomessa. Alueelle on perustettu tartunta­vyöhyke, ja siellä selvitetään parhaillaan, kuinka laajalle tauti on levinnyt. Kaakkois-Suomen rajavartiosto ilmoitti lauantaina sulkeneensa itärajan esteaidassa olevat riistaportit sikaruton takia. Rajavartiosto kertoi asiasta viestipalvelu X:ssä.