Sikaruttorajoitukset ja niiden kustannukset heijastuvat yhteiskuntaan laajalti.

Afrikkalaisen sikaruton leviämisestä Suomeen aiheutuu isoja kustannuksia paitsi sikataloudelle myös koko yhteiskunnalle. – Vientimarkkinoiden menetyksestä aiheutuvat kustannukset jakautuvat lihan­jalostusyritysten ja meidän tuottajien kesken. Lisäksi viranomaistoiminta maksaa aika paljon, Suomen Sikayrittäjät ry:n johtokunnan puheenjohtaja Timo Heikkilä sanoo Ilta-Sanomille. Elintarviketeollisuusliiton tilastot kertovat, että sianlihaa vietiin Suomesta viime vuonna noin 23 miljoonaa kiloa. Viennin arvo oli noin 74 miljoonaa euroa. Viennistä kaksi kolmasosaa suuntautui EU:n ulkopuolelle, mistä yli 30 miljoonan euron arvosta Aasian maihin. Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg sanoo, että viennin keskeytymisen heijastusvaikutukset nähdään lähiaikoina. – Tämä on tosi iso isku kaikille. Taloudelliset vaikutukset heijastuvat sikayritysten lisäksi moniin muihinkin elinkeinoihin. Esimerkiksi metsäalan yrityksille ja metsänomistajille tämä on ollut järkytys, Berg sanoo Ilta-Sanomille. Näin siksi, että metsätaloustöiden tekeminen rajoitusalueella on kielletty ja koneiden siirto pois vyöhykkeeltä on sallittua vain pestynä ja desinfioituna. Ruokavirasto on määritellyt Suomen kaakkoiskulmalle tartuntavyöhykkeen ja määrännyt sinne tiukkoja rajoituksia sikaruton leviämisen estämiseksi. Sikatiloja alueella on vain muutama, mutta niillekin rajoitusten välittömät vaikutukset ovat jo hyvin merkittäviä. Esimerkiksi eläinten siirtäminen edellyttää, että tilan ympärille on ensin rakennettu aita tuotantoeläinten ja luonnonvaraisten villisikojen välisten kontaktien estämiseksi. Aidan ja muiden vaatimusten toteuttaminen vievät helposti ainakin kuukauden, Sikayrittäjät arvioi.