Suomen villisioista on tehty tuoreeltaan väitöskirjatutkimusta.

Villisiat ovat olleet tällä viikolla Suomessa puheenaihe sen jälkeen, kun Kaakkois-Suomesta Virolahdelta kuolleena löytyneistä villisian porsaista löydettiin alustavissa tutkimuksissa afrikkalaista sikaruttoa aiheuttavaa virusta. Ruokavirasto tiedotti asiasta torstaina. Ruokavirasto varmistaa tuloksen vielä EU:n vertailulaboratoriossa Espanjassa. Viraston yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusun mukaan alustava tutkimustulos oli kuitenkin hyvin selvä. Ruttoa aiheuttavaa ASF-virusta löytyi kolmen luonnonvaraisen villisian poikasen eli porsaan ruhoista. Ylen saamien tietojen mukaan ruhot löysi paikallinen maanviljelijä peltotöiden yhteydessä. Hän lähetti ruhot Ruokavirastoon. Ruokavirasto määräsi löytöalueelle rajoitustoimia heti viruslöydöksen jälkeen. Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiselle, mutta ihminen ja muut eläimet voivat levittää tautia aiheuttavaa virusta. Sialle tauti on tappava. Mutta paljonko Suomessa ylipäätään on villisikoja ja missä kaikkialla niitä elää? Otimme selvää, mitä Suomen villisikakannasta tiedetään. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomessa oli tammikuun alussa arviolta noin 2 380 villisikaa. Villisikoja on ollut noin 2 200–2 900 viimeiset kymmenisen vuotta. Kanta on pysynyt hallinnassa metsästyksen ansiosta. Suomessa havaittiin ensimmäisen kerran luonnonvarainen elävä villisika 1950-luvulla, ja kanta alkoi runsastua 1970-luvulta alkaen. Villisikakannan suurin nousu tapahtui 2000- ja 2010-luvuilla. Suomen nykyinen villisikakanta on pääosin peräisin Venäjältä. Suomen villisioista on tehty tuoreeltaan väitöskirjatutkimusta. Suomen ensimmäinen villisikoihin keskittyvä väitöskirjatutkimus julkaistiin alkuvuodesta.