Iranin sanomisiin on suhtauduttava skeptisesti, mutta Trump on osoittanut, että tämä pätee ainakin yhtä varmasti myös häneen, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Mykkänen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump median edessä viime viikon torstaina. Kuva: Jim Loscalzo / CNP Olipa kerran maanantai 18. toukokuuta 2026. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli uhannut viikonlopun aikana Irania helvetillisillä pommituksilla, mutta perääntyi niistä viime hetkellä, koska hänen mukaansa Yhdysvallat ja Iran olivat ryhtymässä ”vakaviin neuvotteluihin”. Jos muistikuvat toukokuulta ovat ehtineet sumentua, samaa uhkausten ja äkkikäännösten vuoristoratakyytiä on otettu yli viisi kuukautta kestäneessä sodassa usein ennenkin, kuten ennen juuri alkaneen viikon maanantaita. Sunnuntaina Trump kertoi, että Yhdysvallat oli valmistellut Israelin kanssa iskuja, jollaisia ei oltaisi nähty ”sitten toisen maailmansodan”. Mutta niistä hän kertoi luopuneensa, koska sanoi haluavansa antaa diplomatialle tilaa. Trumpin varhain sunnuntaina Suomen aikaa julkaiseman somekirjoituksen mukaan hän oli päättänyt komentaa joukot aloilleen, koska Hormuzinsalmen rahtiliikenteen avaamisesta ja Iranin ydinaseuhkasta lopettamisesta olisi syntynyt sopimuksen raamit. Donald Trump julkaisi varhain sunnuntaina Suomen aikaa viestin, jossa hän kertoi Iranin ja muiden Lähi-idän maiden pyytäneen Yhdysvaltoja pidättäytymään uusista iskuista. Kuvakaappaus Donald Trumpin Truth Social -tililtä. Kuva: Donald Trump / Truth Social Trumpin mukaan tällaisen orastavan yhteisymmärryksen pohjalta käyttävien neuvottelujen oli määrä alkaa maanantaina 3. elokuuta iltapäivällä. Puolilta päivin esimerkiksi uutistoimisto AFP lainasi Iranin ulkoministeriötä, jonka mukaan Iran ei käy Yhdysvaltain kanssa minkäänlaisia neuvotteluja. Iranin lausunto oli jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, mitä Trump viikonloppuna puhui: hänen mukaansa neuvotteluiden tielle oltiin päädytty nimenomaisesti Iranin sekä muidenkin Lähi-idän maiden pyynnöstä.