Julkisen puolen lahjasoluhoitoihin on jatkuvasti jonoa, koska siittiöiden luovuttajia on hankala saada. Selvitimme syyt Suomea vaivaavan siittiöpulan taustalla.

Julkisen puolen lahjasoluhoitoihin on jatkuvasti jonoa, koska siittiöiden luovuttajia on hankala saada. Selvitimme syyt Suomea vaivaavan siittiöpulan taustalla. Kotona tehtävien DNA-testien yleistyminen vaikuttaa jo siittiöiden lahjoitushalukkuuteen. Ilmiö on huomattu Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS), jossa tuskaillaan useita vuosia kestäneen lahjasolupulan kanssa. Yle uutisoi TAYSin vaikeasta jonotilanteesta viimeksi heinäkuussa. Etenkin lahjasiittiöiden riittävyydessä on ollut pitkään maanlaajuisia ongelmia. Julkisuudessa esillä olleet esimerkkitapaukset ja ympäri maailman laajentunut DNA-testauksen mahdollisuus ovat saattaneet osaltaan vaikuttaa siihen, halutaanko siittiöitä luovuttaa. Näin arvioi osastonylilääkäri Katja Ahinko TAYSin hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalta. Lapsella, joka saa alkunsa hedelmöityshoidolla, on hedelmöityshoitolain mukaan 18 vuotta täytettyään mahdollisuus halutessaan saada selville sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys. – Nyt luovuttaja ei ole enää samalla tavalla suojassa sitä tiettyä aikaa. Se ei toki kaikkia haittaa, mutta osalle se on iso kysymys, Ahinko sanoo.