Kartta näyttää, miten Helsinki hivuttaa oppilaaksi­otto­rajoja. Se saattaa siirtää oppilaita kouluun toiselle alueelle.

Helsinki on piirtänyt oppilaaksi­otto­alueiden rajoja uusiksi tasatakseen koulujen oppilasmääriä ja hillitäkseen koulujen eriytymistä. Taustalla on muun muassa Myllypuron koulun ahtaus ja Itäkeskuksen koulun laskeva oppilasmäärä sekä suomea äidinkielenään puhuvien oppilaiden vähäinen määrä. Muutokset ovat kuitenkin herättäneet monissa perheissä vastustusta. Osa vanhemmista pelkää pidempiä koulumatkoja, kaverisuhteiden katkeamista ja sitä, että uudistus voi jopa kiihdyttää segregaatiota. Alkuviikosta nousi kohu, kun Riikka Purra (ps) kirjoitti X:ssä ymmärtävänsä koulushoppailua harrastavia vanhempia. Jatkossa esimerkiksi Puu-Myllypuron omakotitaloalueelta mennäänkin kouluun Itäkeskukseen. Myös läheisellä Karhunkaatajan omakoti­taloalueella lasten lähikoulu vaihtuu Herttoniemestä Itäkeskuksen kouluun. Koulupiirirajoja ei ole viime aikoina muutettu vain Myllypuron, Itäkeskuksen ja Herttoniemen alueilla. Kesäkuussa kasvatus- ja koulutuslauta­kunnan suomenkielinen jaosto päätti myös, että rajojen uudelleen piirtämisen myötä tulevina vuosina esimerkiksi Keinutien ala-asteelta siirrytään yläasteelle Helsingin yhteislyseoon Vesalan peruskoulun sijaan ja Mellunmäen ala-asteelta ei mennäkään yläasteelle Helsingin yhteislyseoon vaan Vartiokylän peruskouluun. Lisäksi jaosto päätti esiopetuksen oppilaaksi­otto­alueiden muutoksista Alppiharjun, Kallion, Pasilan ja Vallilan peruspiireissä. Esimerkiksi vuonna 2024 Pasilan, Kalasataman ja Aleksis Kiven peruskoulujen sekä Vallilan ja Kallion ala-asteiden rajoja päätettiin muuttaa. Sama tapahtui myös Puistolassa, Tapulikaupungissa, Jätkäsaaressa ja Ruoholahdessa.