Vauraus syntyy siitä, että uskallamme rakentaa enemmän kuin tänään on olemassa, Pekka Puustinen kirjoittaa kolumnissaan.

Vauraus syntyy siitä, että uskallamme rakentaa enemmän kuin tänään on olemassa, Pekka Puustinen kirjoittaa kolumnissaan. Kesälomakausi alkaa olla takana. Sähköpostit täyttyvät, kalenterit tihenevät ja työelämä käynnistyy jälleen täydellä teholla. Moni palaa töihin levänneenä mutta myös hieman hämmentyneenä. Loman aikana aika tuntui kulkevan eri tavalla. Päivien arvoa ei mitattu kokousten määrällä, vastausajoilla tai suoritteilla. Silti harva kokee kesän olleen hyödytöntä aikaa. Kesälomalla on ehkä kokeiltu uusia asioita, jotka kasvattavat meitä ihmisinä. Juuri siinä piilee tärkeä havainto. Kaikki arvokas ei synny tehokkuudesta. Sama pätee myös kansantalouteen. Suomessa tehokkuudesta on tullut lähes kansallinen hyve. Kun talouskasvu hidastuu, julkinen talous velkaantuu tai kilpailukyky huolestuttaa, ensimmäinen reaktio on usein sama: leikataan kustannuksia, tehostetaan toimintaa ja etsitään säästöjä. Tämä on perusteltua. Samalla syntyy kuitenkin vaarallinen harha: alamme uskoa, että tehokkuus ja kasvu ovat sama asia. Ne eivät ole. Tehokkuus tarkoittaa, että teemme nykyiset asiat paremmin. Kasvu tarkoittaa, että luomme jotain, mitä ei vielä ole olemassa. Jos yritys vähentää kustannuksiaan, sen tulos voi parantua. Jos valtio leikkaa menojaan, alijäämä voi pienentyä. Mutta kumpikaan ei vielä synnytä uusia tuotteita, uusia markkinoita, uusia yrityksiä tai uusia työpaikkoja. Taloustieteilijä Joseph Schumpeter ymmärsi tämän jo yli sata vuotta sitten. Hänen mukaansa talouden todellinen moottori on innovaatio. Ei olemassa olevan täydellinen optimointi vaan uuden luominen. Uudet ideat korvaavat vanhoja, uudet yritykset haastavat vakiintuneita toimijoita ja uudet ratkaisut luovat markkinoita, joita ei aiemmin ollut. Tästä syntyy kasvu. Me haluamme lisää vientiä, enemmän työpaikkoja, parempaa kilpailukykyä ja korkeampaa tuottavuutta, mutta olennaisempaa olisi haluta niitä asioita, joista edellä mainitut asiat syntyvät. Professori Hannu Saarijärven kanssa kirjoittamassamme kirjassa Strategiana asiakaskokemus (2020) kuvaamme tätä ajattelutavan vinoumaa. ”Viennin vetämään saamisen” sijaan pitäisi puhua siitä, miten syntyy tuotteita ja palveluita, joille on aitoa kysyntää globaalissa markkinassa. ”Työpaikkojen luomisen” sijaan pitäisi kysyä, millaisesta suomalaisesta osaamisesta asiakkaat maailmalla ovat valmiita maksamaan. ”Kilpailukyvyn” sijaan pitäisi kysyä, miten luomme asiakkaalle sellaista arvoa, jota kilpailijoiden on vaikea kopioida. Silloin puhumme kilpailuedusta emmekä vain kilpailukyvystä. Tämä ei ole vain semantiikkaa. Käyttämämme sanat ohjaavat ajatteluamme, ja ajattelumme ohjaa päätöksiämme. Kansantalous ei kasva ensisijaisesti säästöillä tai tehostamisella. Se kasvaa silloin, kun yritykset investoivat, yrittäjät uskaltavat ottaa riskejä, tutkimus synnyttää uusia oivalluksia ja osaaminen muuttuu tuotteiksi ja palveluiksi, joille löytyy maksavia asiakkaita. Tehokkuus on välttämätöntä. Mutta se on vain lähtökohta. Mikään kansakunta ei ole koskaan noussut vaurauteen pelkästään tehostamalla toimintaansa. Vauraus syntyy siitä, että uskallamme rakentaa enemmän kuin tänään on olemassa.