Suomen biologinen tutkimus on usein riippuvainen digijäteistä. Siellä, missä tekoälystä on eniten hyötyä, on nyt pulaa tarvittavista työvälineistä.

Suomen biologinen tutkimus on usein riippuvainen digijäteistä. Siellä, missä tekoälystä on eniten hyötyä, on nyt pulaa tarvittavista työvälineistä. Viime syksynä tekoäly loi itse viruksen. Heinäkuun aikana sekä kiinalainen että yhdysvaltalainen tutkimusryhmä ovat kumpikin erikseen kehittäneet uudenlaiset geenisakset tekoälyä käyttäen. Suomessa alan tutkimusryhmät ovat pulassa, koska Euroopassa ei ole omaa tietotekniikan jättiyhtiötä. Suomella on yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista, mutta Kajaanissa sijaitseva LUMI-supertietokone on yhteydessä internetiin eikä siksi täytä tutkimusryhmien turvallisuusvaatimuksia. Yliopistot ovat siis riippuvaisia Googlesta, Amazonista ja muista digijäteistä. Aalto-yliopiston tekoälyprofessori Samuel Kaski sanoo, etteivät eurooppalaiset yliopistot voi välttämättä luottaa tuttuihin palveluihin. Euroopan teknologinen riippuvuus ilmeni kesäkuussa, kun Yhdysvaltain hallinto määräsi tekoäly-yhtiö Anthropicin poistamaan käyttöoikeuden tehokkaimpaan tekoälymalliinsa kaikilta Yhdysvaltain ulkopuolisilta käyttäjiltä. Tiedotusvälineet ovat epäilleet määräyksen liittyneen yhtiön ja presidentti Donald Trumpin huonoihin väleihin. – Epävarmuus siitä, mitkä työvälineet ovat käytettävissämme jatkossa, on merkittävästi lisääntynyt siitä. Myös tiedeyhteisö joutuu nyt pohtimaan tätä, Kaski sanoo. Lähes 25 vuotta sitten Suomi oli parrasvaloissa genetiikan tutkija Leena Palotien selvittäessä ihmisen perimää – jäämmekö nyt jälkeen?