Helsingissä koulusyksyn alkua leimaa kiivaaksi äitynyt keskustelu segregaatiosta ja koulushoppailusta, kun oppilaita aiotaan siirtää maahanmuuttajakouluihin tila- ja kielitaitopuut…

Helsingissä koulusyksyn alkua leimaa kiivaaksi äitynyt keskustelu segregaatiosta ja koulushoppailusta, kun oppilaita aiotaan siirtää maahanmuuttajakouluihin tila- ja kielitaitopuutteiden tasaamiseksi. Segregaation ongelmat nousevat päivänvaloon Helsingissä. Myllypuron peruskoululaisten siirtäminen lähikoulusta Itäkeskeskukseen on nostattanut kritiikkiryöpyn. Kuva: Sami Kero / HS Helsingissä koulusyksyn aloittamista on leimannut värikäs keskustelu koulushoppailusta ja segregaatiosta, kun esimerkiksi Itä-Helsingin Myllypuron pientaloalueelta oppilaita aiotaan siirtää ensi vuoden elokuusta alkaen oman lähikoulun sijaan Itäkeskukseen ja muihin Itä-Helsingin kouluihin. Virallisesti ratkaisua perustellaan tilanpuutteella ja oppilasmäärien tasaamisella, mutta taustalla kyse on myös segregaatiosta eli lähinnä maahanmuuton aiheuttamasta asuinalueiden ja väestöryhmien eriytymisestä ja sen torjumisesta. Helsinki haluaa tasata S2-oppilaiden eli suomea toisena tai vieraan kielenä puhuvien lasten osuutta eri koulujen välillä. Suomea äidinkielenään puhuvia oppilaita siirretään kouluihin, joissa osalla oppilaista on puutteita suomen kielen osaamisessa. Joissakin kouluissa maahanmuuttajataustaisia on enemmän kuin suomea äidinkielenään puhuvia. Esimerkiksi Myllypuron pientaloalueelle moni lapsiperhe on muuttanut juuri hyväksi ja turvalliseksi koetun lähikoulun takia. Helsingin opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtaja Kaisa Eskolan (vas) mukaan muutos palvelee myös suomea äidinkielenään puhuvia, sillä kaikilla lapsilla ja nuorilla on hänen mukaansa oikeus monikulttuuriseen oppimisympäristöön. Nyt päättäjiä syytetään woke-ideologiasta, jossa vanhempien toiveet on sivuutettu. Jotkut ovat jo ilmoittaneet muuttavansa muualle pakkaratkaisun takia.