Lapin uudeksi maakuntalauluksi ehdotettu kappale toistaa juuri niitä kliseitä, joita on odotettu purettavan, arvioi professori Veli-Pekka Lehtola. Herra-sana vaikuttaa jopa provoka…

Lapin liitto harkitsee Lapin maakuntalaulun vaihtamista. Oskar Merikannon säveltämä ja A. V. Forsmanin sanoittama Kymmenen virran maa on ollut Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan yhteinen maakuntalaulu vuodesta 1906. Lapin oman laulun puolesta tehtiin nettiadressi vuonna 2019. Marraskuussa 2024 maakuntavaltuutettu ja perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen jätti sen pohjalta valtuustoaloitteen. Uudeksi lauluksi ehdotetaan Heikki Yli-Tepsan Lapille-kappaletta. Aloitteen käsittelyä ovat hidastaneet epäselvyydet päätösvallasta. Veli-Pekka Lehtola on tutkinut muun muassa saamelaisten historiaa ja asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa Kävimme kappaletta läpi Oulun yliopiston saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori ja tietokirjailija Veli-Pekka Lehtolan kanssa. Lehtola pitää verkossa kuulemaansa esitystä onnistuneena ja sävelmää maakuntalauluksi sopivan helppona. Sanoituksessa hän näkee kuitenkin perustavan ristiriidan. Lappilaiset ovat pitkään arvostelleet ulkopuolisten romanttista Lappi-kuvaa. Samalla on odotettu, että lappilaiset itse kuvaisivat maakuntaansa toisin. Nyt omaksi maakuntalauluksi ehdotetaan tekstiä, joka kokoaa yhteen tutut tunturit, nuotion, poronpolun, ruskan ja kaamoksen. ”Ulkopuoliset kuvaavat aina, että tunturit loistavat ja erämaajärvet kimmeltävät. Tässäkin ovat tunturiruska ja kaamoksen tuska. Kuvaus on aika kliseinen.” ”Kun katsoin verkosta kommentteja, juuri lapinhullut olivat tästä erityisen innostuneita.” Viimeisessä säkeistössä laulu vaihtaa äkisti lajia. Matkailukuvasto muuttuu uhkakuvastoksi, jossa pelätään vierasta henkeä, oudon valtaa ja orjuutusta. Lehtola pitää vaikutelmaa vanhakantaisena ja yhtyy tulkintaan, että laulu jäljittelee 1800-luvun maakuntalauluja.