Professori Minna Ruckenstein kritisoi teknologia-alaa naisten vähättelystä: ”Me miehet ollaan tässä hoidettu nämä kovat koodi- ja raha-asiat”.

Professori Minna Ruckenstein kritisoi teknologia-alaa naisten vähättelystä: ”Me miehet ollaan tässä hoidettu nämä kovat koodi- ja raha-asiat”. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen maalasi kesällä Helsingin Sanomien haastattelussa pysäyttävän kuvan: koko Suomen julkinen sektori muutetaan toimimaan tekoälypohjaisesti vuoteen 2031 mennessä. Tavoitteena on voimakas julkisen sektorin tuottavuuskasvu ja käytännössä ihmisten korvaaminen tekoälyllä. Artikkelissa virkamiehen viesti on selvä: tekoäly on se automaatti, jolla säästöt ja tehokkuus puristetaan ulos. Tulevaisuuden teknologioita ja yhteiskuntaa tutkiva professori Minna Ruckenstein Helsingin yliopistosta kuuntelee tällaista puhetta huolestuneena. Hänen mukaansa kyseessä on vaarallinen ilmiö, jossa teknologian uskotellaan olevan jonkinlainen oikotie onneen. – Tekoäly on yhtä kuin säästö, tekoäly on yhtä kuin ihmisistä eroon pääseminen. Kukaan ei sano sitä, mutta näin se näyttäytyy, professori Ruckenstein sanoo. Ruckenstein ottaa esimerkiksi ja vertailukohdaksi Ruotsin ja puolustustarvikeyhtiö Saabin. Saabilla tekoäly- ja automatisaatioyksikön vetäjä lupasi työntekijöille, että ketään ei irtisanota. – Se luo psykologisen ja emotionaalisen turvallisuuden. Kun ihmiset tietävät olevansa turvassa, he uskaltavat itse alkaa miettiä, miten tekoäly voisi auttaa heidän työssään. Kun kerroin tästä suomalaisille johtajille, se kuitattiin ruotsalaiseksi pehmojohtajuudeksi, Ruckenstein kertoo. Saabin johtajalla oli ajatus, että jos asia tehdään oikein, tuottavuus nouse ja irtisanomisia ei oikeasti tarvita.