Tampereen kaupungin velka on kasvanut vuodesta 2023 asti ja taloussuunnitelman mukaan sama jatkuu ainakin vuoteen 2029. Kehitystä selittää laaja investointitarve, mutta myös valtio on vauhdittanut Tampereen velkaantumista. Ensin tehtiin soteuudistus, jonka sivussa valtionosuuksia laitettiin uusiksi. Mukaan lisättiin sote-erä, jonka tarkoitus on kompensoida kuntia, jotka menettivät soteuudistuksessa enemmän verotuloja kuin mitä niiden sote-menoihin kului rahaa. Tampereen sote-erä on kuitenkin negatiivinen, koska täällä rahaa kului soteen verotuloihin verrattuna vähän. Tänä vuonna Tampere saakin peruspalveluiden valtionosuutta vain 26,5 miljoonaa euroa samalla kun esimerkiksi Espoo saa 444,6 miljoonaa, Helsinki 350,6 miljoonaa ja Vantaa 209,1 miljoonaa euroa. Seuraavaksi valtio siirsi työllisyyspalvelut kunnille. Sen myötä kunnat maksavat entistä suuremman osan työttömyysetuuksista Kelalle, jos työttömyys pitkittyy. Vaikka uudistuksen taustalla on hyvä ajatus kuntien kannustamisesta työllisyystoimiin, niin myös tämä oli juuri Tampereelle epäedullinen toimi, sillä työttömyysaste on ollut täällä maan keskiarvoa korkeampaa ainakin vuodesta 1990 asti. Viime vuonna Tampereen osuus työttömyysetuuksista nousikin 50 miljoonaan euroon. Tulevaisuuskaan ei vaikuta valoisalta. Nykyhallituksen piti korjata valtionosuusjärjestelmä, mutta homma jäi kesken poliittisten vääntöjen takia. Samalla väestökato luo nykyisellä kuntarakenteella ongelmia sadoille jo valmiiksi velkaantuneille kunnille. Tämä luo valtiolle painetta ohjata entistä enemmän rahaa syrjäseuduille. Tamperelaisena toivon, että ennen kuin nämä paineet toteutuvat, ainakin valtionosuusjärjestelmä saataisiin korjattua.