Espanjan sisällissodan ensimmäiset hirmuteot tehtiin jo parin viikon kuluttua sotilaskapinan alkamisesta, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Espanjan sisällissodan ensimmäiset hirmuteot tehtiin jo parin viikon kuluttua sotilaskapinan alkamisesta, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala. Espanjasta on löydetty tuhansia sisällissodan joukkohautoja. Kuva kaivauksista Piedrafita de Babiassa vuonna 2002. Kuva: Eloy Alonso / Reuters Julmuudet alkoivat heti, kun sisällissota syttyi Espanjassa 18. heinäkuuta 1936. Kenraali Francisco Francon (1892–1975) kansallismielisiin joukkoihin liittyneet sotilaat etenivät 28. heinäkuuta Andalusiassa sijaitsevaan Baenaan, kokosivat suuren joukon pikkukaupungin miehiä aukiolle ja aloittivat tappamisen. Joukkomurhan uhrit olivat suurelta osin aseettomia maatyöläisiä. Heistä 339 on tunnistettu, mutta kuolleita oli paljon enemmän. Verilöyly sai sytykkeen kostosta, mutta se oli myös julmaa ja suunnitelmallista terroria. Kostomieli­alaa nosti se, että tasavaltalaiset olivat tappaneet alueella kymmenkunta kansallismielistä. Tieto Baenan joukkomurhasta tyrmistytti tasavaltalaiset. He surmasivat kymmeniä vankejaan läheisessä luostarissa. Osa vangeista kuoli francolaisten tulituksessa tasavaltalaisten vetäytyessä. Uhreja oli yhteensä noin 80. Noista Espanjan sisällissodan ensimmäisistä järkyttävistä hirmuteoista on kulunut 90 vuotta. Molemmat osapuolet syyllistyivät terroriin lähes kolme vuotta kestäneen sodan aikana. Francon kansallismieliset teloittivat tai murhasivat arviolta 100 000–150 000 ihmistä. Tasavaltalaisten hallitsemilla alueilla murhien ja teloitusten uhreja oli 52 000–58 000. Yhteensä sodassa kuoli arviolta 600 000 ihmistä.