Lähikoulu, jota sisaruksetkin voivat käydä, on pienelle ihmiselle tärkeä. Koulukieli tulee hallita.

Lähikoulu, jota sisaruksetkin voivat käydä, on pienelle ihmiselle tärkeä. Koulukieli tulee hallita. Oma asuinalue on lapsiperheessä keskiö, jossa käydään koulua, harrastetaan ja ulkoillaan. Pienet matkat voi lapsikin kävellä tai pyöräillä. Sisarukset käyvät samaa koulua. Päiväkotiryhmät siirtyvät yhdessä koulutielle. Tämä on ollut itsestäänselvyys ja myös arvo, jonka Helsingin opetuslautakunnan päätös murtaa Herttoniemen Karhunkaatajan alueen, Puu-Myllypuron ja Vartioharjun pientaloalueen lasten osalta. Vanhempien mielipidettä kuultiin, mutta siitä ei välitetty, ja lapsivaikutusten arviointia ei tiettävästi tehty. Harva ulkopuolinen on ottanut huomioon näiden lasten tunteita. Kaupungin virkamiehet ja helsinkiläispoliitikot vastaavat kysymyksiin todeten, että ”kaikki koulut ovat hyviä” tai ”S2-oppilaiden määrä ei vaikuta oppimiseen” ilman selkeää tutkimusnäyttöä, joka soveltuisi juuri tähän tilanteeseen. Itsekin olen huolissani laskevista Pisa-tuloksista, sujuvasti lukevien määrän vähenemisestä, erityisopettajien kasvavasta tarpeesta, S2-oppilaiden suomen kielen haasteista ja myös toisen virallisen kielemme ruotsin hiipumisesta, kun kielen kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa ei ole enää pakollista. Koulujen laatu olisi hyvä tehdä läpinäkyväksi. Helsingissä Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala voisi kerätä julkista tilastotietoa keskeisistä mittareista kuten sujuvasti suomea tai ruotsia lukevien osuudesta, yläkoulujen osalta lukioon siirtyvien määrästä, koulun keskiarvosta ja koulussa viihtymisestä/turvallisuuden tunteesta prosenttiasteikolla. Faktat ovat tärkeitä, ja koulujen hyvyys/huonous ei voi olla vain yhden perheen kokemus tai poliitikon mielipide. Opettaminen ja oppiminen on erilaista, jos 35–75 prosenttia oppilaista ei osaa suomea äidinkielenomaisesti. S2-opetus parhaimmillaan auttaa monikielisiä oppilaita saavuttamaan uusia tasoja suomen taidoissa, jotta he myöhemmin voivat siirtyä S1-opetukseen. Opetuskielen osaaminen on keskeinen taito. Jos suomi ei ole sujuvaa, oppilaan aika kuluu kääntämiseen, osa asioista jää ymmärtämättä, koesuoriutuminen on heikompaa ja keskusteluun osallistuminen vaikeaa. Tämä saattaa johtaa koulupudokkuuteen, käytöspulmiin ja ahdistukseen. Tasoryhmät tai luokkakohtainen S2-rajoitus saattaisivat auttaa kaikkia koululaisia. Suomea äidinkielenään puhuvilla voi myös olla oppimisvaikeuksia, lukihäiriö tai neuropsykologisia haasteita – hekin tarvitsevat tukea.