Avoimet sisärajat tukevat työtä, matkailua, kauppaa ja rajaseutujen arkea.

Siirtolaiset leiriytyivät Ceutan rannalle. Kuva otettu 1. elokuuta. Kuva: Janne Aaltonen / Sanoman arkisto Espanjalle kuuluvaan Ceutaan saapui Marokosta lyhyessä ajassa kymmeniätuhansia ihmisiä. Rajavalvonta petti, vastaanottokyky ylittyi ja vaarallisissa ylityksissä kuoli ihmisiä. Tilanne oli vakava turvallisuus- ja humanitaarinen kriisi, jota ei pidä vähätellä. Siitä ei kuitenkaan seuraa, että Euroopan sisärajat pitäisi sulkea tai Schengenin perusajatus kyseenalaistaa. Suurin osa Ceutaan saapuneista palasi nopeasti Marokkoon. Ceutasta ei lähtenyt kymmenientuhansien ihmisten hallitsematonta liikettä Manner-Espanjan kautta muualle Eurooppaan. Tämä on olennainen asia, kun arvioidaan kriisin seurauksia. Laajat sisärajatarkastukset olisivat tässä tilanteessa ylimitoitettu vastaus tilanteeseen. Schengen perustuu siihen, että EU:n ulkorajaa valvotaan uskottavasti ja jäsenmaiden välillä voidaan liikkua vapaasti. Tämä järjestys on myös Suomen etu. Avoimet sisärajat tukevat työtä, matkailua, kauppaa ja rajaseutujen arkea. Niistä ei pidä luopua suoraan poikkeustilanteiden jälkeen. Vuosi 2015 osoitti, että myös Suomi voi joutua nopeasti suuren muuttoliikkeen kohteeksi. Tuolloin maahan saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Tapahtumat paljastivat puutteita varautumisessa ja viranomaisten kyvyssä hallita nopeasti kasvavaa tulijamäärää. Tilanne oli toki erikoinen ja yllättävä. Suomen vastaus ei silti tuolloin ollut kaikkien rajojen sulkeminen. Tulijoita rekisteröitiin, vastaanottoa järjestettiin ja menettelyjä vahvistettiin. Kokemus opetti, että muuttoliike on saatava hallintaan nopeasti, mutta samalla on vältettävä toimia, jotka vaikeuttavat tarpeettomasti tavallisten ihmisten elämää ja talouden toimintaa. Sittemmin Suomi on joutunut sulkemaan itärajansa Venäjän vihamielisen toiminnan seurauksena. Uhkana on välineellistetty maahanmuutto osana hybridisodankäyntiä.