Moni ikäihminen ei edes tiedä, mitä oikeuksia hänellä on.

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo, Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Jarna Petman ja Eläkeläisliittojen etujärjestö Eetun puheenjohtaja Matti Huutola kirjoittivat iäkkäiden palveluasumisen saatavuudesta ja laadusta (HS Mielipide1.8.). He nostivat kirjoituksessaan esiin huolen siitä, ettei ympärivuorokautisessa palveluasumisessa aina ole riittävästi aikaa huomioida asukkaiden yksilöllisiä tarpeita ja että henkilöstö joutuu ajoittain turvautumaan perusoikeuksia rajoittaviin toimintatapoihin. Jaan kirjoittajien huolen. Mielestäni ikäihmisten oikeuksien toteutumisesta pitäisi käydä nykyistä huomattavasti laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Nykyisellään keskustelu painottuu pitkälti palvelujen saatavuuteen, vaikka yhtä tärkeää olisi pohtia sitä, toteutuvatko oikeudet käytännössä ja onko kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevilla ihmisillä tosiasiallinen mahdollisuus saada oikeuksiensa toteutuminen tarvittaessa riippumattoman tahon arvioitavaksi. Moni ikäihminen ei edes tiedä, mitä oikeuksia hänellä on. Kyse ei ole vain palveluista, etuuksista ja tuista, vaan myös itsemääräämisoikeudesta, oikeudesta hyvään kohteluun, osallisuuteen ja oikeusturvaan. Oikeudet eivät kuitenkaan toteudu pelkästään sillä, että ne on kirjattu lakiin. Palvelu- ja oikeusturvajärjestelmämme rakentuu pitkälti oletukselle aktiivisesta kansalaisesta, jolla on voimavaroja ja edellytyksiä selvittää monimutkaisiakin kokonaisuuksia. Oletamme, että ihminen tiedostaa oikeutensa, tunnistaa virheen ja kykenee käyttämään oikeuksiensa turvaamiseen tarkoitettuja keinoja. Paradoksaalisesti suurin tarve oikeusturvalle on kuitenkin usein juuri silloin, kun ihmisen kyky käyttää sitä on kaikkein heikoin. Taustalla näyttää olevan myös hiljainen oletus, että jokaisella ikäihmisellä on läheinen, joka osaa ja jaksaa hoitaa asioita hänen puolestaan ja tarvittaessa myös vaatia oikeuksien toteutumista. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole. Kaikilla ei ole omaisia tai muita läheisiä tukenaan, eivätkä läheisetkään aina tunne palvelujärjestelmää, lakisääteisiä oikeuksia ja oikeusturvakeinoja. Seurauksena voi olla, että ihmisen oikeudet jäävät käytännössä toteutumatta. Oikeuksien muodollinen olemassaolo ei yksin riitä. Oikeudet on pystyttävä turvaamaan myös silloin, kun ihminen ei itse osaa, jaksa tai pysty niitä puolustamaan. HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.