Mia Holmlund-Laitisen oireet olivat niin rajut, että hän pelkäsi menettävänsä työkykynsä ja elantonsa.

Mia Holmlund-Laitisen oireet olivat niin rajut, että hän pelkäsi menettävänsä työkykynsä ja elantonsa. Tuntuuko normaali ikääntyminen tosiaan tältä, Mia mietti 45-vuotiaana. Kuva: Susanna Kekkonen Yhtenä päivänä pari vuotta sitten Mia Holmlund-Laitinen, 52, ei tahtonut päästä autosta ylös. Tuttu kehon jäykkyys oli palannut. – Mietin mitä tapahtuu. Sitten hoksasin: olin unohtanut laittaa aamulla estrogeenigeelin, Mia sanoo. Mia oli noin 45-vuotias, kun selässä, lantiossa ja lonkissa alkoi tuntua kovaa kipua. Se liittyi selvästi rasitukseen, ja siivousalan yrittäjänä fyysistä työtä tekevä Mia painoi töitä kipulääkkeiden voimin. Sitten kivun kaveriksi tuli jäykkyys. Ikänsä ratsastaneen Mian alkoi olla vaikea päästä hevosen selästä alas. Treenistä ja töistä kesti palautua. Mia sinnitteli juuri ja juuri läpi töiden ja hevoshommien. Se tuntui epäreilulta: miksi itsestään huolta pitävä nelikymppinen oli raihnainen kuin kahdeksankymppinen? – Suunta oli niin rajusti alaspäin, että pelkäsin menettäväni työkykyni ja elantoni.