Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Niku Määttänen suhtautuu epäilevästi Riikka Purran ajatukseen laajentaa indeksileikkauksia.

Talous­politii­kan arviointi­neuvos­ton puheenjohtaja, professori Niku Määttänen suhtautuu epäilevästi Riikka Purran ajatukseen laajentaa indeksi­leikkauksia. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) muistutti tiistaina, että automaattisilla tekijöillä on valtion menojen kasvussa suuri, miljardiluokan merkitys. Purran budjettiehdotuksessa vuodelle 2027 indeksikorotusten osuus on yli viisi miljardia euroa verrattuna vuoteen 2023. Hallituskauden aikana indeksikorotukset ovat lisänneet valtion menoja tuon verran ilman erityisiä poliittisia päätöksiä. Käytännössä erilaisten indeksien perusteella ratkeaa, kuinka paljon rahoitusta monet eri tahot valtiolta saavat. Indeksi seuraa tavallisimmin yleistä hintojen kehitystä eli inflaatiota ja usein myös palkkojen kehitystä. Kun inflaatio kiihtyy, myös esimerkiksi kansaneläkkeet, korkeakoulurahoitus ja hyvinvointialueiden rahoitus kasvavat automaattisesti. Ensi vuonna indeksikorotukset kasvattavat valtion budjetin menoja 1,2 miljardia euroa tähän vuoteen verrattuna. Indeksejä on vuosien varrella useinkin ”jäädytetty” eli päätetty jättää automaattinen korotus tekemättä. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kertaheitolla vuonna 2023, että joihinkin sosiaalitukiin ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2024–2027. Yhdellä päätöksellä syntyi säästöä monen eri vuoden valtion budjettiin.