Tutkija Kaisa Pankakoski kannustaa ihmisiä tekemään rohkeasti virheitä kieliä puhuessa.

Kun lapselle siirtää oman kielensä, siirtyvät myös identiteetti, kulttuuri ja perimä, sanoo monikielisyystutkija Kaisa Pankakoski. Kuva: Clare Bruce Tutkija Kaisa Pankakoski kannustaa ihmisiä tekemään rohkeasti virheitä kieliä puhuessa. Jos ulkosuomalainen lapsi ei opi suomea, voi nuorena aikuisena tuntea katumusta menetetystä mahdollisuudesta, väittää monikielisyys­tutkija Kaisa Pankakoski. Pankakoski on tutkijatohtori Cardiffin yliopistossa, Walesissa. Hänen heinäkuussa ilmestynyt teoksensa Multilingual Family Language Policy and Wellbeing (2026) pohjautuu vuosien väitöskirjatutkimukseen. Ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia on ainakin 300 000. Pankakosken mukaan suuri osa ulkosuomalaisista lapsista ei puhu toista äidinkieltään sujuvasti. YK:n lasten oikeuksien artikla 30 kuitenkin määrää, että lapsella on oikeus omaan kieleensä, tutkija huomauttaa. Ulkosuomalaisen lapsen kielen oppiminen vaatii kovaa ja suunnitelmallista työtä sekä aikuiselta että lapselta. Kaikilla ei ole sellaiseen resursseja. ”Se voi olla aika haastavaa. Toisaalta voi olla vielä haastavampaa, jos lapsi ei opi kieltä.”