Kriisiviestinnän asiantuntijan mukaan kriisiviestintää hoitamaan tarvitsisi vähintään kolme ihmistä. Afrikkalaisen sikaruton leviämisen kohdalla enemmänkin.

Kriisi­viestinnän asiantuntijan mukaan kriisi­viestintää hoitamaan tarvitsisi vähintään kolme ihmistä. Afrikkalaisen sikaruton leviämisen kohdalla enemmänkin. Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta, kuuluu edesmenneen viestinnän professorin Osmo A. Wiion viestinnän ensimmäinen laki. Tällä kertaa se on tullut mieleen afrikkalaisen sikaruton yhteydessä varsinkin täällä tartuntavyöhykkeen kotimaakunnissa Kaakkois-Suomessa. Ensimmäisen Ruokaviraston tiedotustilaisuuden jälkeen toimittajat saivat tottua siihen, että tietoa on pitänyt nyhtää. Esimerkiksi rajoitusalueen valvontaeläinlääkärit eivät ole saaneet kertoa asiasta mitään, sillä tiedottaminen on keskitetty Ruokavirastolle. Ruokaviraston viestintä taas ei ole saanut kertoa mitään, sillä tiedotus on ollut keskitettynä yhdelle ihmiselle. – Asiantuntijamme ovat tällä hetkellä niin kiireisiä, etteivät pysty vastaamaan median kysymyksiin, kerrottiin yhdessä vastauksessa. Tietokirjailija ja kriisiviestintäkouluttaja Katleena Kortesuo kehuu Ruokavirastoa siitä, että viestintä on keskitetty yhdelle taholle eli Ruokavirastolle. – Jos moni viranomainen lähtisi puuttumaan tähän, helposti tulisi joku pieni väärinkäsitys tai pieni ristiriita viesteissä, mikä hämmentäisi lisää, Kortesuo sanoo.