Kun koulumaksuihin ja -tarvikkeisiin ei enää riitä rahaa, tyttöjen koulutuksesta tingitään.

Kun koulumaksuihin ja -tarvikkeisiin ei enää riitä rahaa, tyttöjen koulutuksesta tingitään. Elokuu merkitsee monelle lapselle Suomessa uuden lukuvuoden alkua. Reput pakataan, ystävät tapaavat jälleen ja koulun pihat täyttyvät iloisesta puheensorinasta. Ilmastokriisin pahiten koettelemilla alueilla, kuten Afrikan sarvessa, yhä useamman tytön koulutie katkeaa ennen kuin se ehtii kunnolla alkaa. Pitkittyneet kuivuudet, sään ääri-ilmiöt ja toimeentulon menetykset ajavat perheitä yhä syvempään köyhyyteen. Kun koulumaksuihin ja -tarvikkeisiin ei enää riitä rahaa, tyttöjen koulutuksesta tingitään liian usein ensimmäisenä. Köyhyys, ilmastokriisi, lapsiavioliitot ja tyttöjen sukuelinten silpominen kietoutuvat yhteen tavoilla, jotka heikentävät tyttöjen mahdollisuuksia jatkaa koulua ja päättää omasta tulevaisuudestaan. Taloudellisen ahdingon keskellä lapsiavioliitto voi tuntua perheestä ainoalta keinolta selviytyä, kun yksi ruokittava on vähemmän ja lapsimorsiamesta maksetaan korvaus. Lapsiavioliitto ja tyttöjen sukuelinten silpominen kulkevat usein käsi kädessä, sillä monissa yhteisöissä silpomista pidetään edellytyksenä avioliitolle tai siirtymänä tytöstä naiseksi. Kyse on vakavista ihmisoikeusloukkauksista: joka vuosi noin 12 miljoonaa tyttöä joutuu naimisiin alle 18-vuotiaana, ja jopa yli neljä miljoonaa tyttöä on vaarassa joutua silvotuksi. Silpominen on hengenvaarallista väkivaltaa, joka vaatii vuosittain arviolta 44 000 tytön ja naisen hengen. Jotta työtä tyttöjen koulutuksen, itsemääräämisoikeuden ja haitallisten perinteiden kitkemiseksi voidaan jatkaa, kehitysyhteistyömäärärahat on turvattava. Jokainen panostus antaa yhä useammalle tytölle mahdollisuuden käydä koulua, päättää omasta tulevaisuudestaan ja kasvaa ilman väkivaltaa. Meillä ei ole varaa kääntää katsettamme pois.